Hirvensalmi, Juva, Kangasniemi ja Mäntyharju sen sijaan katsoivat, että olisi tavoiteltava vähintään koko sairaanhoitopiirin kokoista ratkaisua ja että erikoissairaanhoito olisi saatava kiinteästi mukaan yhteistyöhön.

Mainio lähti liikkeelle seudun sosiaali- ja terveysjohtajien aloitteesta. Meillä oli [...]]]> Tänään 23.3. kokoontui Mainion ohjausryhmä. Kokouksessa todettiin, ettei seudulle ollut syntynyt yhteistä näkemystä asiaan. Mainio-liikelaitoksen perustamista kannattivat Mikkeli, Pertunmaa, Puumala, Ristiina ja Suomenniemi.

Hirvensalmi, Juva, Kangasniemi ja Mäntyharju sen sijaan katsoivat, että olisi tavoiteltava vähintään koko sairaanhoitopiirin kokoista ratkaisua ja että erikoissairaanhoito olisi saatava kiinteästi mukaan yhteistyöhön.

Mainio lähti liikkeelle seudun sosiaali- ja terveysjohtajien aloitteesta. Meillä oli tavoitteena löytää sellainen kompromissimalli jonka kaikki kunnat olisivat voineet hyväksyä. Valitettavasti emme tässä työssä tällä kertaa onnistuneet.  Prosessi on ollut mielenkiintoinen, olen oppinut tuntemaan seudun työntekijöitä ja olen tutustunut erilaisisiin toimintatapoihin eri kunnissa. Olen myös ensimmäisen kerran ottanut työkaluksi vuorovaikutteiset netti-sivut eli nämä mainiosivut.

Kiitän teitä kaikkia, jotka olette minun kanssani käyneet vuoropuhelua mainiosivuilla.

Toivon, että pikkuhiljaa saamme aikaan laajan seudullisen ratkaisun. Siihen asti yritämme kaikissa kunnissa tuottaa väestölle eli Teille sosiaali- ja terveyspalvelut osittain itse ja osittain yhteistyössä toistemme kanssa.

Maria Närhinen, sosiaali- ja terveystoimen johtaja Mikkeli

Mikkelin seudulla valmistellaan parhaillaan seudullista sosiaali- ja terveystoimea jo kolmatta kertaa. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen puitelain mukaan perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvän sosiaalitoimen järjestämistä varten tulee olla vähintään 20 000 asukkaan väestöpohja. Mikäli tätä ei saavuteta kuntaliitoksin, kunnat [...]]]> Mäntyharjun suunnalta on ollut kirjoituksia Mainiosta sekä Länsi-Savossa että Pitäjän uutisissa. Tällä omalla kirjoituksellani haluan omalta osaltani ottaa kantaa asioihin:

Mikkelin seudulla valmistellaan parhaillaan seudullista sosiaali- ja terveystoimea jo kolmatta kertaa. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen puitelain mukaan perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvän sosiaalitoimen järjestämistä varten tulee olla vähintään 20 000 asukkaan väestöpohja. Mikäli tätä ei saavuteta kuntaliitoksin, kunnat voivat muodostaa yhteistoiminta-alueen. Yhteistoiminta-alue voidaan muodostaa joko laatimalla yhteistoimintasopimus tai muodostamalla kuntayhtymä. Laki tuli voimaan helmikuussa 2007 ja seudulla on useampaan otteeseen tuloksetta yritetty päästä yhteisymmärrykseen kuntien kesken millä mallilla yhteistoiminta-alue voitaisiin muodostaa.

Mikkelin seudun kunnat eivät Mikkelin kaupunkia lukuun ottamatta täytä tätä väestöpohjavaatimusta. Puitelain mukaan yhteistoiminta-alue tulisi muodostaa luonnollisen asiointi ja työssäkäyntialueen pohjalta. Tämä tarkoittaa sitä, että Mikkelin ympärillä olevien kuntien olisi järkevintä muodostaa yhteistoiminta-alue Mikkelin kanssa.

Nyt valmisteilla olevan Mainio-mallin takana ovat seudun kuntien sosiaali- ja terveystoimien johtajat, jotka pitävät ensiarvoisen tärkeänä että seudulla päästäisin muodostamaan seudullinen sosiaali- ja terveystoimi. Päädyimme esittämään, että valmistelua jatkettaisiin liikelaitosmallin pohjalta. Tähän päätökseen vaikutti tieto siitä, että osalle kunnista ei kävisi kuntayhtymämalli ja osalle ei perinteinen isäntäkuntamalli. Sen sijaan arvelimme, että malli missä palvelujen järjestämisestä vastaisi kuntien yhteinen perusturvalautakunta ja palvelujen tuottamisesta kunnallinen liikelaitos, ehkä voisi olla toimiva malli jonka kaikki kunnat voisivat yhteisesti hyväksyä. Pidämme tärkeänä, että erikoissairaanhoidon ohjaus liitettäisiin Mainiomalliin ja valmistelussa onkin lähdetty siitä että mainion ja erikoissairaanhoidon välillä on tiivis yhteistyö.

Tätä yhteistä liikelaitosmallia on valmistettu syksyn 2009 aikana ja valmistelu on nyt siinä vaiheessa että asiasta ollaan pyytämässä kaikkien Mikkelin seudun kuntien sekä Juvan ja Suomenniemen kuntien lausuntoa. Valmistelussa on lähdetty siitä, että seudullinen perusturvalautakunta ja liikelaitos voisivat aloittaa toimintansa vuoden 2012 alusta. Koko valmisteluaineisto löytyy hankkeen kotisivuilta osoitteesta www.mainiosote.fi jossa asiaan voi myös ottaa kantaa.

Minkä takia seudulliseen sosiaali- ja terveystoimeen sitten tulisi siirtyä? Eikö jokainen kunta voisi jatkaa samalla mallilla kuin tällä hetkellä? Mielestäni on monta syytä toimia viimeistään nyt:

-         puitelaki velvoittaa toimimaan. Ellemme seudulla vapaaehtoisesti löydä itsellemme toimivaa mallia, on varmaa että valtiovalta tulee velvoittamaan meidät yhteistyöhön. Uskon, että myös Mikkeliä tullaan velvoittamaan yhteistyöhön koska tämä yli 20 000 asukkaan alue pitää olla väestölle järkevä asiointialue. Reikäleipä-alue ilman Mikkeliä tuskin on tulevaisuuden ratkaisu, eritoten se ei ole sitä seudun väestön kannalta.

-         pienimmät seudun kunnat tarvitsevat jo nyt kipeästi apua moneen erityisosaamista vaativaan työhön esimerkiksi vammaispalveluihin, sosiaalipäivystykseen ja hammaslääkäripäivystykseen ja nähtävissä on että tarve yhteistyöhön koko ajan kasvaa

-         jos lähtisimme nyt vapaaehtoisesti yhdessä rakentamaan seudullista sosiaali- ja terveystoimea me lähestyisimme asiaa peruspalvelut edellä. Meidän ensisijainen kiinnostuksen kohde olisi asiakaslähtöisesti varmistaa toimivat peruspalvelut koko seudulle. Tässä asiassa hyödynnetään eri kuntien hyviä toimintatapoja

-         olemme jo valmistelutyössä päässeet yhteisymmärrykseen siitä että kuntalaisille tärkeät lähipalvelut säilytetään. Tämä mahdollistuu tässä mallissa mm senkin takia, että jokainen kunta maksaisi omien palvelujensa kulut.

Mitä haasteita uudistukseen liittyy? Ehkä suurin haaste meille kaikille on oppia toimimaan seutuihmisinä. Tämä koskee sekä virkamiehiä että luottamushenkilöitä. Perusturvalautakunnassa ei enää asioita mietittäisi yksittäisen kunnan näkökulmasta vaan seutulautakunta järjestäisi palvelut koko seudulle. Tämä on uusi näkökulma valtuutetulle. Myös meidän työntekijöiden pitää ymmärtää, että asiakkaamme on koko seudun asukkaat. Kuntalaisethan saisivat asioida vapaasti koko yhteistoiminta-alueella mikä heille olisi selvä parannus. Se että palvelut tuotettaisiin liikelaitoksessa, olisi mielestäni suuri mahdollisuus. Riittävällä ohjauksella pitää toki varmistaa että liikelaitoksen kulut ja sitä kautta kuntien kulut pidetään kurissa mutta toisaalta liikelaitoksessa olisi mahdollista tuottaa palvelut entistä joustavammin.

Olen itse johtoryhmän puheenjohtajana aktiivisesti mukana [...]]]> Tänään 8.12. ohjausryhmä päätti lähettää koko valmisteluaineiston lausunnoille  kuntiin. Kunnilta pyydetään lausunnot helmikuun loppuun mennessä.  Aineisto löytyy kohdasta “Mainio info”.  Ohjausryhmä kävi vilkkaan keskustelun aiheesta. Näyttää siltä, että kunnilla on halu löytää yhteinen malli seudulliselle sosiaali- ja terveystoimelle mutta vielä eivät kaikki ole ihan samaa mieltä siitä mikä olisi paras hallintomalli.

Olen itse johtoryhmän puheenjohtajana aktiivisesti mukana valmistelutyössä.  Toivon että pääsemme asiassa oikeasti eteenpäin. On aivan selvää, että Mikkelin seutu tarvitsee jo lähitulevaisuudessa yhteisen sosiaali- ja terveystoimen, joka järjestää seudun asukkaille sosiaali- ja terveystoimen peruspalvelut. Toivon, että pääsemme rakentamaan yhteistä Mainiota vapaaehtoisin päätöksin kuntien omasta tahdosta käsin.

Mainion ohjausryhmä kokoontuu seuraavan kerran ensi viikolla eli 8.12.

Siinä kokouksessa on [...]]]> Seudullisen sosiaali- ja terveystoimen suunnittelu- ja valmistelutyö jatkuu. Tänään 30.11. Mikkelin seutufoorumi käsittelee asiaa. Kari Haavisto sosiaali- ja terveysministeriöstä tulee antamaan meille ajankohtaiskatsauksen ministeriön näkökulmasta.  Konsultti Seppo Tuomola esittelee valmistelun tämän hetkisen tilanteen seutufoorumille.  Odotettavissa on vilkasta keskustelua. Pyrimme mahdollismman nopeasti saamaan alustajien esitykset Mainion sivuille.

Mainion ohjausryhmä kokoontuu seuraavan kerran ensi viikolla eli 8.12.

Siinä kokouksessa on tarkoitus puhua ainakin seuraavista ydinkysymyksistä:

 •Peruskuntien rooli suhteessa järjestäjään ja kunnassa tapahtuvaan palvelutuotantoon

•Tilaaja-tuottaja –mallin käytännön toteuttaminen, eri toimijoiden roolit ja vastuut

•Perusturvalautakunnan kokoonpano

•Aikataulukysymys ja kuntien mahdollisuudet lähteä mukaan eri aikataulussa

•Rahavirrat, mistä päättää Mikkelin valtuusto, mistä peruskuntien valtuustot

•Suhde erikoissairaanhoitoon

•Tukipalveluhenkilöstön asema

•Henkilöstövalinnat sekä paikallisen työnjohdon rooli mahdollisena peruskunnan asiantuntijana

Toinen tärkeä kysymys on se tulisiko seudullinen päivähoito osaksi seudullista sosiaali- ja terveystoimea vai pitäisikö pyrkiä siihen että seudullinen päivähoito tuotetaan seudullisessa opetuspalvelukeskuksessa? Ota kantaa!

Sosiaali- ja terveystoimen ammattilaiset haluavat pitää [...]]]> Parhaillaan valmistelemme päivähoitokysymystä. Miten sinä näet asian? Onko se tärkeää, että päivähoitopaikat ovat tarjolla yhteisesti koko seudulla vai onko parempi asioida vain omassa kunnassa? Ota kantaa!

Toinen tärkeä kysymys on se tulisiko seudullinen päivähoito osaksi seudullista sosiaali- ja terveystoimea vai pitäisikö pyrkiä siihen että seudullinen päivähoito tuotetaan seudullisessa opetuspalvelukeskuksessa? Ota kantaa!

Sosiaali- ja terveystoimen ammattilaiset haluavat pitää sen Mainiossa mutta sivistystoimi katsoo sen sopivan paremmin osaksi opetustoimea. Kumpaa painotamme enemmän, hoitoa ja huolenpitoa vai kasvatuksellista näkökulmaa? Kummassa organisaatiossa tämä voisi toteutua paremmin? Vai onko organisaatiolla välillä?

Lainsäädäntömielessä päivähoito on sosiaali- ja terveysalaa, ja STM ohjeistaa ja valvoo.

1. Meidän pitää valmistella päivähoitokysymystä edelleen.  Päivähoito voisi olla osa Mainiota, se voitaisiin jättää ulkopuolelle tai se voisi kuulua Mainioon joidenkin kuntien osalta. Seuraavaan kokoukseen meidän pitää tuoda esille näiden kolmen eri vaihtoehdon sekä hyviä että huonoja puolia. Olen valjastanut mukaan työhön myös opetustoimen.

2.  Ohjausryhmä [...]]]> Ohjausryhmä käsitteli eilen ensimmäisen kerran asiaa.  Me valmistelijat saimme lisätehtäviä seuraavasti:

1. Meidän pitää valmistella päivähoitokysymystä edelleen.  Päivähoito voisi olla osa Mainiota, se voitaisiin jättää ulkopuolelle tai se voisi kuulua Mainioon joidenkin kuntien osalta. Seuraavaan kokoukseen meidän pitää tuoda esille näiden kolmen eri vaihtoehdon sekä hyviä että huonoja puolia. Olen valjastanut mukaan työhön myös opetustoimen.

2.  Ohjausryhmä kaipaa tarkempaa selvitystä siihen miten erikoissairaanhoito tilataan yhteistoiminta-alueella ja yleensäkin selvitystä siitä miten varmistetaan hoitoketjujen toimivuus ja toimiva työnjako

3. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen pitää näkyä paremmin valmisteluasiakirjoissa

Palveluiden tuottaminen kuntalaisille tapahtuisi liikelaitoksen toimesta. Liikelaitoksen ei ole tarkoitus tuottaa voittoa. Mutta tarkoituksena on kylläkin aikaansaada tehokasta ja kustannusvaikuttavaa palvelutuotantoa koko yhteistoiminta-alueella. Tämä on välttämätöntä, että raha riittäisi turvaamaan palvelut tulevaisuudessa. Oleellinen muutos kuntalaisen näkökulmasta on, että kuntarajat eivät enää ole esteenä. Palveluita voi hankkia lähimmästä palvelupisteestä.

Tarkoituksena [...]]]> Sivuille on ilmestynyt kysymyksiä Mainiosta. Yritän vastata niihin.

Palveluiden tuottaminen kuntalaisille tapahtuisi liikelaitoksen toimesta. Liikelaitoksen ei ole tarkoitus tuottaa voittoa. Mutta tarkoituksena on kylläkin aikaansaada tehokasta ja kustannusvaikuttavaa palvelutuotantoa koko yhteistoiminta-alueella. Tämä on välttämätöntä, että raha riittäisi turvaamaan palvelut tulevaisuudessa. Oleellinen muutos kuntalaisen näkökulmasta on, että kuntarajat eivät enää ole esteenä. Palveluita voi hankkia lähimmästä palvelupisteestä.

Tarkoituksena ei ole luopua lähipalveluista vaan palveluita on kolmenlaisia; kotiin annettavia, lähipalveluita ja seutupalveluita. Näiden lisäksi on vielä aluepalveluita. Palveluluokitus pohjautuu Piirin Paras loppuraporttiin.

Kuntalaisille palvelumaksut tulevat olemaan samat koko alueella. Sen sijaan kuntien kustannukset tulevat aiheuttamisperiaatteen mukaan.  Tarkoitus on ettei toinen kunta joutuisi subventoimaan toista.

Koko sosiaali- ja terveystoimen henkilökunta siirtyisi liikelaitokseen. Puitelainsäädäännön mukaan henkilökunnalla on viiden vuoden irtisanomissuoja. Arvioimme että henkilökunnan suhteen ongelma ei suinkaan ole se ettei kaikille löytyisi mielekästä työtä, vaan se että nopean eläköitymisen myötä meitä uhkaa työvoimapula. Yksi tärkeimmistä kysymyksistä onkin miten liikelaitos nopeasti voisi muodostua houkuttelevaksi työnantajaksi jonne parhaat uudet osaajat hakeutuisivat.