Mäntyharjun suunnalta on ollut kirjoituksia Mainiosta sekä Länsi-Savossa että Pitäjän uutisissa. Tällä omalla kirjoituksellani haluan omalta osaltani ottaa kantaa asioihin:
Mikkelin seudulla valmistellaan parhaillaan seudullista sosiaali- ja terveystoimea jo kolmatta kertaa. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen puitelain mukaan perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvän sosiaalitoimen järjestämistä varten tulee olla vähintään 20 000 asukkaan väestöpohja. Mikäli tätä ei saavuteta kuntaliitoksin, kunnat voivat muodostaa yhteistoiminta-alueen. Yhteistoiminta-alue voidaan muodostaa joko laatimalla yhteistoimintasopimus tai muodostamalla kuntayhtymä. Laki tuli voimaan helmikuussa 2007 ja seudulla on useampaan otteeseen tuloksetta yritetty päästä yhteisymmärrykseen kuntien kesken millä mallilla yhteistoiminta-alue voitaisiin muodostaa.
Mikkelin seudun kunnat eivät Mikkelin kaupunkia lukuun ottamatta täytä tätä väestöpohjavaatimusta. Puitelain mukaan yhteistoiminta-alue tulisi muodostaa luonnollisen asiointi ja työssäkäyntialueen pohjalta. Tämä tarkoittaa sitä, että Mikkelin ympärillä olevien kuntien olisi järkevintä muodostaa yhteistoiminta-alue Mikkelin kanssa.
Nyt valmisteilla olevan Mainio-mallin takana ovat seudun kuntien sosiaali- ja terveystoimien johtajat, jotka pitävät ensiarvoisen tärkeänä että seudulla päästäisin muodostamaan seudullinen sosiaali- ja terveystoimi. Päädyimme esittämään, että valmistelua jatkettaisiin liikelaitosmallin pohjalta. Tähän päätökseen vaikutti tieto siitä, että osalle kunnista ei kävisi kuntayhtymämalli ja osalle ei perinteinen isäntäkuntamalli. Sen sijaan arvelimme, että malli missä palvelujen järjestämisestä vastaisi kuntien yhteinen perusturvalautakunta ja palvelujen tuottamisesta kunnallinen liikelaitos, ehkä voisi olla toimiva malli jonka kaikki kunnat voisivat yhteisesti hyväksyä. Pidämme tärkeänä, että erikoissairaanhoidon ohjaus liitettäisiin Mainiomalliin ja valmistelussa onkin lähdetty siitä että mainion ja erikoissairaanhoidon välillä on tiivis yhteistyö.
Tätä yhteistä liikelaitosmallia on valmistettu syksyn 2009 aikana ja valmistelu on nyt siinä vaiheessa että asiasta ollaan pyytämässä kaikkien Mikkelin seudun kuntien sekä Juvan ja Suomenniemen kuntien lausuntoa. Valmistelussa on lähdetty siitä, että seudullinen perusturvalautakunta ja liikelaitos voisivat aloittaa toimintansa vuoden 2012 alusta. Koko valmisteluaineisto löytyy hankkeen kotisivuilta osoitteesta www.mainiosote.fi jossa asiaan voi myös ottaa kantaa.
Minkä takia seudulliseen sosiaali- ja terveystoimeen sitten tulisi siirtyä? Eikö jokainen kunta voisi jatkaa samalla mallilla kuin tällä hetkellä? Mielestäni on monta syytä toimia viimeistään nyt:
- puitelaki velvoittaa toimimaan. Ellemme seudulla vapaaehtoisesti löydä itsellemme toimivaa mallia, on varmaa että valtiovalta tulee velvoittamaan meidät yhteistyöhön. Uskon, että myös Mikkeliä tullaan velvoittamaan yhteistyöhön koska tämä yli 20 000 asukkaan alue pitää olla väestölle järkevä asiointialue. Reikäleipä-alue ilman Mikkeliä tuskin on tulevaisuuden ratkaisu, eritoten se ei ole sitä seudun väestön kannalta.
- pienimmät seudun kunnat tarvitsevat jo nyt kipeästi apua moneen erityisosaamista vaativaan työhön esimerkiksi vammaispalveluihin, sosiaalipäivystykseen ja hammaslääkäripäivystykseen ja nähtävissä on että tarve yhteistyöhön koko ajan kasvaa
- jos lähtisimme nyt vapaaehtoisesti yhdessä rakentamaan seudullista sosiaali- ja terveystoimea me lähestyisimme asiaa peruspalvelut edellä. Meidän ensisijainen kiinnostuksen kohde olisi asiakaslähtöisesti varmistaa toimivat peruspalvelut koko seudulle. Tässä asiassa hyödynnetään eri kuntien hyviä toimintatapoja
- olemme jo valmistelutyössä päässeet yhteisymmärrykseen siitä että kuntalaisille tärkeät lähipalvelut säilytetään. Tämä mahdollistuu tässä mallissa mm senkin takia, että jokainen kunta maksaisi omien palvelujensa kulut.
Mitä haasteita uudistukseen liittyy? Ehkä suurin haaste meille kaikille on oppia toimimaan seutuihmisinä. Tämä koskee sekä virkamiehiä että luottamushenkilöitä. Perusturvalautakunnassa ei enää asioita mietittäisi yksittäisen kunnan näkökulmasta vaan seutulautakunta järjestäisi palvelut koko seudulle. Tämä on uusi näkökulma valtuutetulle. Myös meidän työntekijöiden pitää ymmärtää, että asiakkaamme on koko seudun asukkaat. Kuntalaisethan saisivat asioida vapaasti koko yhteistoiminta-alueella mikä heille olisi selvä parannus. Se että palvelut tuotettaisiin liikelaitoksessa, olisi mielestäni suuri mahdollisuus. Riittävällä ohjauksella pitää toki varmistaa että liikelaitoksen kulut ja sitä kautta kuntien kulut pidetään kurissa mutta toisaalta liikelaitoksessa olisi mahdollista tuottaa palvelut entistä joustavammin.
